top of page

Energisoiva ravitsemus – Syö itsesi energiseksi

Päivitetty: 17. marrask. 2023

Ravitsemuksen laatu ratkaisee pitkälti sen, rakentaako tai nakertaako ruokavalio hyvinvointiasi. Kun päivittäin toistuvat valinnat ovat pääosin terveyttä edistäviä ja syöt 85-95 %:sesti terveyttä tukevasti, voivat loput 5-15 % olla mielihyvää tuottavia, hieman heikkolaatuisempiakin valintoja. Jos sen sijaan arki on syömisen suhteen pelkkää juhlaa tai nälässä kärvistelyä syömistä kahlitsevalla dieetillä, on syytä pysähtyä tarkastelemaan asennoitumistasi syömiseen.


Syötkö elääksesi vai elätkö syödäksesi?


Valtaosan ravinnosta (n. 70-90 %) tulisi olla terveellistä, pääosin puhtaista raaka-aineista

koostuvaa monipuolista ja värikästä ruokaa, josta nautit ja jonka syömiseen pystyt sitoutumaan viikosta ja kuukaudesta toiseen. On kuitenkin hyvä, että osa ravinnosta (n. 5-15 %) sisältää myös sellaista terveellistä ruokaa, josta et ehkä erityisesti nauti, mutta et kuitenkaan myöskään vihaa ja joka on terveydelle eduksi. On nimittäin hyvä oppia syömään myös sellaisia ruokia, jotka edistävät terveyttäsi, vaikka ne eivät niin herkullisia olisikaan. Tällä tavoin lisäät ravinnon monipuolisuutta.


Pienempi osa ravinnosta (5-15 %) voi hyvin sisältää sellaisia ruokia, joka ei suoranaisesti ole

terveellisiä tai sporttisuutta edistäviä valintoja, mutta joiden syömisestä nautit erityisesti.

Käytännössä herkuttelu kannattaa kuitenkin rajata yhden aterian yhteyteen, eikä jälkkäreitä ja herkkuja kannata kuitenkaan nauttia ihan päivittäin.


Suhtautuminen ruokaan ratkaisee


Ravitsemuksen laadun lisäksi myös suhtautumisellasi siihen on paljon väliä. Kuulin joitain vuosia sitten ravitsemusterapeutin pitämällä luennolla tutkimustuloksesta, jonka mukaan n. 70 % suomalaisnaisista kokee huonoa omaa tuntoa syömistä kohtaan, ottamatta kantaa siihen, miten terveellistä tai epäterveellistä ruokaa kulloinkin on syöty. Tällainen rajoittavan joustamaton, iloton ja jokaista suupalaa stressaava suhtautuminen syömiseen ei tue millään tavalla terveyttä, hyvinvointia tai painonhallintaa.

 

Ihmisen mieli on mielenkiintoinen, sillä kun jonkun asian kieltää, alkaa tehdä mieli juuri niitä

asioita. Mikäli uskallat sallia itsellesi kaiken, alkavat mielihalut laantua saman tien. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Ja toisaalta kaiken salliminen täytyy ymmärtää oikein. Elämästähän ei tulisi mitään, jos olisi täysin omien mielihalujensa vietävänä. Joitakin sääntöjä kaiken sallimiselle on siis asetettava. Rennompaan suhtautumiseen nojaaminen ei siis ole velttoilua ja itsekurin heikkoutta, vaan järkevää suhtautumista syömiseen.


Pysäytä välillä autopilotti


Suuri osa syömiskäyttäytymisestämme on automaattista. Emme usein jää miettimään, miksi

teemme sellaisia ruokavalintoja kuin teemme. Ruokakaupassakin kuljemme autopilotti päällä ja valitsemme ostoskärryyn samoja vanhoja, turvallisia tuotteita. Välillä on hyvä katkaista automaattisen käyttäytymisen kehä seisahtumalla hetkeksi herkuttelupäätöksen äärelle ja miettiä tekeekö aidosti edes mieli herkkuja vai onko kyse vain automatisoituneesta tavasta. Toisaalta on myös hyvä vilkaista kelloa ja tarkastaa, milloin on viimeksi tullut syötyä. Syy mielihalulle saattaa löytyä sieltäkin.


Säädä syöminen tarkoituksenmukaiseksi


Terveelliseen syömiseen kuuluu niin sanottu tarkoituksenmukainen syöminen. Tämä tarkoittaa sitä, että syödään omaa tarvetta vastaava määrä ruokaa. Jos sinulla on fyysisesti raskas työ ja paljon liikunnallisia harrastuksia, tarvitset enemmän ruokaa, kuin ihminen, jolla on istumatyö eikä juurikaan harrasta vapaa-ajan liikuntaa. Joustava rajoittaminen tarkoittaa puolestaan sitä, että voidaan syödä ja juoda mitä vain, mutta kohtuudella. Se, että ei kiellä itseltään mitään, itseasiassa tukee painonhallintaa ja edesauttaa laihtumista. Hyvä ohjesääntö on muistaa, että ruoka tai herkut eivät lihota, ainoastaan liialliset määrät lihottavat.


Hidasta vauhtia ja tiedosta syömisesi


Nykyään puhutaan paljon myös tietoisesta syömisestä. Se saattaa terminä kuulostaa haastavalta, mutta se ei periaatteessa ole muuta kuin keskittymistä käsillä olevaan asiaan tai tekemiseen, siis syömisen kohdalla keskittymistä itse ruokailutapahtumaan. Kun hidastamme syömistä, on meidän helpompi keskittyä siihen, miltä ruoka maistuu, tuoksuu ja näyttää. Ruokailun hidastaminen on ensiaskel myös tietoiseen syömiseen.


Opettele myös kieltäytymisen jalo taito


Painoa pudotettaessa ja terveellisiä valintoja noudatettaessa on tärkeää opetella myös sanomaan jämäkän kohteliaasti ei. On turha pelätä sen loukkaavan, kun tarkoitusperä kieltäytymisen takana on hyvä ja ele kohtelias. Muistathan kuitenkin, että kieltäytyä ei tarvitse silloin, kun päätät hyvällä omalla tunnolla herkutella, silloin kun on sen aika. Ravitsemuskin on asennelaji, suhtaudu siihen rennon joustavasti!

Comentários


bottom of page