top of page

Vuosi lähenee loppuaan ja käsillä on nyt kuluvan vuoden viimeistely, sekä tulevan vuoden suunnittelu. Onkin hyvä hetki valmistella sitä, miten alkavan vuoden saisi ketterästi liikkeelle ja hyvän vireen henkilöstöön heti alusta lähtien. Lue artikkelimme kuinka henkilöstön aktivoiminen liikunnan, sosiaalisuuden ja harrastusten pariin lisää vireyttä ja antaa virtaa työntekoon ja kuinka yhteiset haasteet ja tavoitteet lisäävät aktiivisuutta ja sitä myötä hyvinvointia, energiaa ja työssäjaksamista. Artikkelissa käsitellään myös sitä millainen liikunta tukee palautumista ja vahvistaa toimintakykyä parhaiten tietointensiivisessä työssä.


Yhteiset aktiivisuustavoitteet ja -haasteet lisäävät yhteishenkeä ja ovat hyvä keino aktiivisuuden lisäämiseen ja sen ylläpitämiseen. Tavoitteet motivoivat ja niiden ympärille voi rakentaa erilaisia teemoja ja vaihdella tavoitetta ajankohtaan sopivasti. Vuoden alussa hyviä aktiivisuusteemoja voi rakentaa esim. liikunnan ympärille talviurheilulajeihin, kulttuuriin konserttien ja museokäyntien ympärille tai sisällä suoritettaviin käsitöihin tai arkiliikunnassa lumen luontiin. Tavoitteen saavuttamiseen voi liittää jonkin palkinnon lisäämään motivaatioita ja antamaan huomiota aktiivisuudesta positiivisella tavalla. Aktiivisuus on aina helpompaa yhdessä kuin yksin ja siksi sen lisääminen työyhteisöissä, toisten tuen avulla ja yhdessä tekemällä, onnistuu yleensä paremmin. Vointyn avulla on helppo rakentaa henkilöstölle erilaisia haasteita ja tavoitteita hyvinvointitavoitteiden ympärille. Vointy tekee aktiivisuudesta hauskaa, pelillistä ja yhteisöllistä.
Lue lisää täältä.


Aktiivinen voi olla monella eri osa-alueella ja kaikki harrastuneisuus on hyväksi. Kaikki mielekäs toiminta, mikä ohjaa ajatuksia pois työ- ja arkielämän velvollisuuksista, palauttaa meitä. Meidän on hyvä katkaista ajatus konkreettisesti keskittymällä johonkin tekemiseen, ottaa omaa aikaa ja olla pois ruutujen ääreltä. Kaikki tekeminen mikä tuottaa meille iloa on hyväksi, sillä ihminen tarvitsee iloa voidakseen hyvin.


Pelkkä liikunta ei ole avain kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mutta on tärkeä osa-alue ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin perustan rakentajana. On hyvä harrastaa sitä liikuntaa mistä pitää, jotta liikuntaharrastus olisi pysyvä, sillä palaamme yleensä aina niiden lajien pariin mitkä tuottavat meille eniten mielihyvää. On kuitenkin hyvä huomioida mitkä liikuntalajit sopivat erityisesti kunkin tyyppisen työn tueksi ja huomioida myös liikuntasuositukset yleisen terveyden näkökulmasta.

Liikuntaa työn mukaan


Työterveyslaitokset julkaisun* mukaan työn ominaispiirteiden tuntemus auttaa löytämään parhaat liikunnan muodot vapaa-ajalle. Istumatyön tekijä tarvitsee aineenvaihduntaa kiihdyttävää ja tuki- ja
liikuntaelimistöä vahvistavaa liikkumista. Koronapandemian aikana sosiaalinen eristäytyminen ja kodin seinien sisäpuolelle jämähtäminen on vähentänyt fyysistä aktiivisuutta 30 % ja lisännyt paikallaanoloa vähintään 30 %. Tämä kierre on syytä estää tai katkaista mahdollisimmannopeasti.


Alla kuvaus millaisia ominaispiirteitä eri tietointensiivisessä työssä on, mitkä liikuntalajit sitä tukevat ja mihin liikunnan vaikutukset kohdentuvat.


Tietointensiivisen työn ominaispiirteet ovat

  • kiire ja aikapaine

  • epäsäännölliset työajat

  • näyttöpäätteet

  • unirytmin häiriintyminen


Liikuntalajeiksi tietotyöläisille sopivat parhaiten

 

  • ”intervallityyppinen” harjoittelu (pallopelit, kuntopiiri, aerobic)

  • kestävyysliikunta (uinti, pyöräily, kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä)

  • kotitreenit

  • työpaikkavenyttely

  • kuntosaliharjoittelu

Harjoittelun kohde

  • stressihermoston ylikiihkeyden laukaisu

  • rentoutumisen vahvistaminen ja hormonaalisen säätelyn tasapainottaminen

  • niska-hartiaseudun lihasjännityksen estäminen

  • selän ja vartalon lihasten voiman säilyttäminen


Lähde: https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/liike-ja-mieli/liikunnan-ja-liikkumisen-yhteydet-terveyteen-ja-tyokykyyn

 

 

WHO:n* mukaan aikuisten fyysisellä aktiivisuudella on lukuisia terveysvaikutuksia: se vaikuttaa myönteisesti mm. sydän- ja verisuonitauteihin, ehkäisee verenpainetautia, syöpien kehittymistä, tyypin 2 diabetestä, mielenterveysongelmia (vähentyneet ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet) ja se edistää kognitiivista terveyttä ja unta. Ylipainoa on myös mahdollista ehkäistä liikunnan avulla. Kaikkien aikuisten olisi suositeltavaa harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Saavuttaakseen merkittäviä terveyshyötyjä aikuisten tulisi harrastaa viikossa vähintään 150–300 minuuttia kohtalaisen intensiivistä aerobista liikuntaa, tai vähintään 75–150 minuuttia voimakasta aerobista liikuntaa, tai vastaava yhdistelmä näitä kahta.

Aikuisten tulisi myös tehdä kaikki tärkeimmät lihasryhmät kattavavia lihaskuntoa vahvistavia harjoituksia kohtalaisella tai suuremmalla intensiteetillä,vähintään kahtena päivänä viikossa. Lihaskuntoharjoittelu tarjoaa lisähyötyjä terveydelle.

 

Välillä liikunnasta on helpompi pitää kiinni ja välillä vaikeampi ja kaikki eivät koskaan pääse näihin suositusmääriin. Siksi onkin hyvä muistaa että:


• On parempi harjoittaa edes jotain fyysistä toimintaa, kuin olla tekemättä mitään.
• Jos näitä suosituksia ei täytä kokonaan, edes jonkin asteinen fyysinen aktiivisuus hyödyttää terveyttä.
• Aloittaessa olisi hyvä tehdä pieniä määriä fyysistä toimintaa ja lisätä vähitellen määrää, intensiteettiä ja kestoa ajan myötä.

Lähde: https://www.who.int/publications/i/item/9789240015128

Työhyvinvointisovellus Vointyn avulla on helppo aktivoida henkilöstöä haasteiden ja tavoitteiden avulla. Vointyn idea perustuu kokonaisvaltaisuuteen: fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen
hyvinvointiin ja näitä tukevaan tekemiseen. Hyvinvoinnin edistämisessä on tärkeä ottaa huomioon myös yksilökohtaiset erot ominaisuuksissa, kiinnostuksen kohteissa ja arvomaailmoissa. Vointyssä
on huomioitu nämä kaikki ja sovellus on rakennettu palvelemaan jokaista organisaation jäsentä.

Ota yhteyttä myynti@vointy.io tai tästä​ niin kerromme lisää!

Kuinka saada organisaation vuosi käyntiin vireästi?

bottom of page