Työuupumusoireilu on yleistynyt erityisesti tietotyöläisten keskuudessa koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tekemässä Miten Suomi voi - tutkimushankeessa tutkittiin, miten työhyvinvointi on kehittynyt korona-aikana.
Työhyvinvoinnin kuvaajat tutkimuksessa olivat työn imu, työuupumus, työssä tylsistyminen, työkyky ja työtyytyväisyys. Tutkimuksesta saatu merkittävä yleiskuva on se, että työuupumusoireilu on koko työväestössä lievästi lisääntynyt verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan. Myös arviot omasta työkyvystä ovat heikentyneet. Lisäksi myönteisissä hyvinvoinnin kokemuksissa työtyytyväisyydessä ja työn imussa on havaittu laskua. Laskua ei ole tapahtunut vain koronaa edeltäneestä ajasta, mutta myös vuodesta 2021 vuoteen 2022 työhyvinvoinnin taso on jatkanut laskuaan.
Huolestuttavinta on kuitenkin ehkä se, että kaikilla työhyvinvoinnin indikaattoreilla nuoret aikuiset (alle 36-vuotiaat) voivat huonommin töissä kuin vanhempi työväki.
Nuorten epävarmuus ja palautumisen tarve lisääntyivät, ja esihenkilöiltä koettu tuki koettiin hieman laskeneeksi.
Hybridityö tuo kuitenkin valoa huolestuttaviin tuloksiin. Tutkimuksen mukaan hybridityössä tyytyväisyyttä työhön ja työn imua koettiin eniten ja työssä tylsistymistä vähiten. Krooninen työväsymys oli jopa laskenut viime vuodesta.
Hybridityö näyttää kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kannalta olevan parempi vaihtoehto kuin kokoaikainen etätyö.
Tutkimuksen päätelminä mainitaan esimerkiksi se, että työn mielekkyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia tulevat lisäämään parhaiten sellaiset työpaikat, jotka kykenevät tuottamaan kokemusta arvostuksesta, pitävät huolta riittävästä tuesta työntekijöille ja vaalivat luottamusta.
On selvää, että työpaikoilla on kiinnitettävä näihin asioihin enemmän huomiota ja lisättävä resursseja työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Vointy pyrkii eturivissä tuomaan työyhteisöille työkalun ja tapoja, joilla työhyvinvointia voidaan askel kerrallaan tuoda takaisin - ja luoda uusi standardi.