Keskeiset muutokset koskevat kolmea pykälää:
Työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta (8 §)
Työnantajan velvollisuutta selvittää ja arvioida työn vaarat (10 §)
Työnantajan velvollisuutta antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta (14 §)
Työturvallisuuslaki tulee kokonaisuudessaan voimaan 1. kesäkuuta 2023, ja sen myötä työnantajan työturvallisuusvelvoitteita täsmennetään. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää työnantajien velvoitteita ja erityisesti edistää 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden jaksamista työelämässä. Muutokset koskevat kolmea keskeistä pykälää: työnantajan yleistä huolehtimisvelvoitetta, työn vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä työntekijöille annettavaa opetusta ja ohjausta. Lisäksi raskaussuojelua koskevaa perussäännöstä selvennetään siten, että se koskee myös imettäviä ja äskettäin synnyttäneitä työntekijöitä.
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite on saanut kaksi muutosta. Ensimmäinen muutos koskee yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Työnantajan on otettava erityisesti huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset ja tarvittaessa toteutettava yksilöllisiä toimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Näitä toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työskentelytilan järjestelyt tai työajan ja työmäärän mukauttaminen. Toisessa muutoksessa täsmennetään työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Työnantajan on jatkossakin tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta, mutta muutoksen myötä korostetaan myös työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tarkkailua.
Työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on jo aiemmin otettu huomioon työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja henkilökohtaiset edellytykset. Nyt ikääntyminen on lisätty näihin tekijöihin, sillä työpaikoilla on tarpeen arvioida, miten ikääntyminen vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Työnantajan on huomioitava työn fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä työn sisältöön,järjestelyihin ja työyhteisön toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Tähän tarkoitukseen on olemassa monia hyviä keinoja, kuten turvallisuuskävelyt, työtyytyväisyyskyselyt, työpaikkaselvitykset yhdessä työterveyshuollon kanssa sekä säännölliset keskustelut esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.
Työnantajan velvollisuus antaa työntekijälle opetusta ja ohjausta säilyy ennallaan, mutta siihen on lisätty huomioitavia tekijöitä. Työntekijälle tulee antaa riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä ottaen huomioon myös hänen muut henkilökohtaiset edellytyksensä. Näitä edellytyksiä voivat olla esimerkiksi kielitaito ja ikä, jolloin opetus ja ohjaus on toteutettava siten, että työntekijä ymmärtää sen ja että hänelle annetaan tarpeeksi aikaa uusien taitojen oppimiseen.
Uudistuksen myötä työnantajien on myös jatkettava työolosuhteiden muutosten huomioimista, jos työstä tai työolosuhteista aiheutuu erityistä vaaraa äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille. Työantajan on siis tarvittaessa tehtävä tarvittavia muutoksia työolosuhteisiin myös raskauden jälkeen. Tähän työterveyshuollon asiantuntemus voi olla hyödyksi.
On tärkeää huomata, että vaikka työntekijöiden yksilölliset tekijät otetaan huomioon, työpaikan riskien arviointi on dokumentoitava yleisellä tasolla. Terveystietoja tai yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisia ominaisuuksia ei saa sisällyttää yleiseen riskien arviointiin. Sen sijaan työpaikalla tulee kirjata toimintatavat riskien hallitsemiseksi yleisellä tasolla.
Työturvallisuuslain muutosten tarkoituksena on tukea työnantajia lain soveltamisessa ja edistää työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Tarkemmat määräykset ja täsmennykset auttavat työpaikkoja selkeyttämään työturvallisuustoimia ja varmistamaan, että kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä.
Comments